Arkisto

Yhteistyö
Tapahtumat
Tutkimus
Muut

Yhteistyö

Tyrväntö-Seura luovuttaa museossaan olleet valtiopäivämies Matti Retulan huoneen esineet Ylikartanolle

Tyrväntö-Seuran syyskokous päätti luovuttaa entisessä Tyrvännön kotiseutumuseossa olleen valtiopäivämies Matti Retulan huoneen esineet takaisin sinne, mistä ne olivat lähtöisin, eli Retulansaaren Ylikartanoon. Esineet ovat olleet kunnostettavina Hämeenlinnan historiallisessa museossa, eikä niitä museon mukaan voi palauttaa lämmittämättömään ja kosteaan entiseen Tyrvännön viljamakasiiniin. Päätöksen mukaan on tarkoituksenmukaista luovuttaa ne Ylikartanolle, jossa ne tulevat esiin sopivissa oloissa ja oikeassa ympäristössä. Kokoelmassa on mm. Matti Retulan sänky patjoineen ja vuodevaatteineen, muita tekstiilejä, piironki, peili, matkalaukku, erilaisia paino- ja valokuvia sekä mattoja.

 

Tapahtumat 2007

YLIKARTANO JÄRJESTÄÄ HÄME-PÄIVÄN 2007

Hämeen maakuntahallitus on myöntänyt vuoden 2007 Häme-päivän järjestämisvastuun Retulansaaren Ylikartanon kulttuuripaikalle. Teemana on Saaressa tapahtuu – Vanajavesilaakson hämäläinen maisema, luonto ja kulttuuri. Hämeen liitto tukee Häme-päivän järjestelyjä 10.000 eurolla. Ylikartano kehittää vuonna 2007 toimintaansa elävänä hämäläisenä kulttuuriperintökohteena ja Vanajavesilaakson maaseutukulttuurin keskuksena.

TAPAHTUMAT 2007

TOUKOKUU

5.5.2007 Kristitty vai pakana?
Tiina Jäkärän esitelmä kristinuskon vaikutuksista hautaustapoihin rautakauden lopulla. Ylikartanon tallin auditoriossa klo 11.00-12.30. Maksu 10 €. Ilmoittautuminen 25.4. mennessä Hämeen kesäyliopistoon.

7.5.2007 Maisemia Hämeestä -näyttelyn avautuminen Ylikartanossa
Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon yhteistyönä tehty näyttely ja multimedia esittelevät hämäläistä maisemaa; millainen se on nyt ja miten se on aikojen kuluessa kehittynyt. Luonto ja maisema ovat esillä havainnollisin kuvin ja kartoin, mukana on maisemia kaikista Hämeen 16 kunnasta. Näyttely on avoinna 30.8.2007 asti. Järj. Ylikartanon kulttuuripaikka

Karjan laitumellelasku 19.5.
Retulansaaren Myllymäessä klo 12
Suomalaiset alkuperäisrodut palaavat taas hoitamaan Retulansaaren muinaismuistoalueita ja perinnemaisemia. Lopen Pappilanpuisto tuo tällä kertaa Ylikartanon laitumille myös saaressa aikoinaan ollutta länsisuomalaisen rodun karjaa. Länsisuomalainen rotu aloittaa laidunnuksen Idun alueella, Myllymäen maisemaa hoitaa uhanalainen itäsuomalainen kyyttökarja. Molemmilla laitumilla on lisäksi suomenlampaita. Paikalla on myös MTT:n erikoistutkija, FT Juha Kantanen, kansallisen eläingeenivaraohjelman koordinaattori. Yleisö on tervetullut seuraamaan laitumellelaskua. Järjestää Ylikartanon kulttuuripaikka ja Lopen Pappilanpuisto

20.5.2007 Muinaisuuden mallintaminen
RETU-hankkeen seminaari Ylikartanon tallin auditoriossa klo 11.00-15.00. Hanke-esittely projektipäällikkö Juhani Grönhagen, mallinnoksen sisällöntuotannon perusteet FM Jouni Taivainen. Seminaarissa esitellään 3D-mallinnos rautakauden lopun Retulansaaresta ja tutustutaan Myllymäen muinaisjäännösalueeseen. Maksu 10 €, ilmoittautuminen 7.5. mennessä Hämeen kesäyliopistoon. Muinaistaideseuran vuosikokous ennen seminaaria.

24.5.2007 Kulttuurimaiseman arvot ja niiden vaaliminen
FT Antti Haapasen esitelmä Ylikartanon tallin auditoriossa klo 17.30-18.15. Esitelmän jälkeen tutustuminen Myllymäen perinnemaisemaan. Maksu 10 €, ilmoittautuminen 10.5. mennessä Hämeen kesäyliopistoon.

KESÄKUU

8.6.2007 Yölaulajien konsertti
Kesäyön linturetki professori Juhani Lokin ja muiden oppaiden johdolla Retulansaaressa ja Vanajaveden rantamailla. Järj. Ylikartanon kulttuuripaikka

10.6.2007 Ylikartanon ystävien kevätkokous
Ylikartano klo 14. Sääntömääräiset siirtyvät kevätkokoukseen 2008. Kevätkokoukseen liittyvä ohjelma ilmestyy myöhemmin.

17.6.2007 Pohjoismaisen luonnonkukkapäivän kasviretki
Retki tutustuu saaren ketojen ja niittyjen monipuoliseen kasvillisuuteen professori Pertti Uotilan ja muiden oppaiden johdolla. Järj. Ylikartanon kulttuuripaikka

HEINÄKUU

7.7.2007 Hauhon musiikkijuhlien konsertti 
Ylikartano klo 13. Harpisti Päivi Viitanen sekä musiikkijuhlien jousitrio. Lisätiedot myöhemmin.
Järj. Hauhon musiikkijuhlat

14.7.2007 Agricolasta Juteiniin -seminaari
Ylikartanossa klo 13-15.15. Lisätiedot: Hämeen kesäyliopiston Agricola-seminaari Ylikartanossa 14.7.2007

Tapahtumat 2006

 Ylikartanon tapahtumat kesä / syksy 2006

Alla on joitakin otteita Ylikartanon tapahtumista. Lisää artikkeleita osoitteessa www.ylikartano.fi

Jaakko Juteini-kirjallisuuspäivä 27.8.2006

Euroopan rakennuskulttuuripäivän tapahtuma 9.9. klo 13

Ohjelmassa kuvaelma "Ylikartanon isäntä, keisari ja Snellman" sekä Erkki Ulamon esitys Vanajaveden laivaliikenteestä.

Ylikartanon kulttuuripaikka juhlisti J.V. Snellmania ja suomen kieltä 30.7.2006

Ylikartanon "Snellman, suomen kieli ja kansa" tapahtuma liittyi valtakunnalliseen J.V. Snellmanin 200-vuotisjuhlavuoteen. Päivään kuuluivat seppeleen lasku Parolan leijona -muistomerkille, alustukset Snellmanista suomalaisuuden filosofina ja snellmanilaisten aatteiden leviämisestä kansan keskuuteen, sekä kuvaelma "Ylikartanon isäntä, keisari ja Snellman". Yleisöä Ylikartanossa oli noin 120 henkeä.

Seppeleen laskivat Parolannummella yhdessä Hämeen Heimoliitto ja Ylikartanon kulttuuripaikka. Parolan leijonapatsas on pystytetty keisari Aleksanteri II:n heinäkuussa 1863 Hämeenlinnaan ja Parolaan tekemän vierailun kunniaksi. Samassa yhteydessä keisari tapasi suomalaisen vaikuttajan, senaattori J.V. Snellmanin, ja 30.7.1863 hallitsija allekirjoitti määräyksen, jolla suomen kieli sai ensimmäisen kerran virallisen aseman ruotsin ohella maamme hallinnon ja oikeuslaitoksen kielenä. Keisarin tavanneessa suomalaisvaltuuskunnassa oli mukana myös Ylikartanon isäntä, talonpoikaissäätyä edustanut valtiopäivämies Matti Retula.

Ylikartanon toiminnanjohtaja Eero Ojanen muistutti tapahtuman avauksessaan, että Snellmanin juhlavuoden teemat liittyvät Ylikartanoon muutoinkin kuin Matti Retulan, Parolan tapahtumien ja Hattulan suomen kielen kunnaksi julistautumisen kautta. Kulttuuripaikan toiminta-ajatus on pitää yllä samaa suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista lähtenyttä henkisen kehityksen ajatusta, jota Snellman vaali.

Tapahtumassa puhuivat dosentti Mikko Lahtinen, joka kertoi Snellmanista suomalaisuuden filosofina, sekä museonjohtaja Juha Kuisma, jonka aiheena oli snellmanilaisten aatteiden leviäminen kansan keskuuteen. Tilaisuudessa nähtiin myös Eero Ojasen kirjoittama ja Henri Kapulaisen ohjaama kuvaelma "Ylikartanon isäntä, keisari ja Snellman". Se kertoi talon tuolloisesta isännästä Matti Retulasta, joka käytti myös nimiä Matti Kartano tai Matti Ylikartano. Hän oli hyvä esimerkki snellmanilaisesta valistuneesta kansanmiehestä, joka ajoi sivistyksellistä ja taloudellista kehitystä.

Hauhon musiikkijuhlien konsertti pe 7.7.2006 klo 19.00 
Emma Vähälä ja Reeta Maalismaa viulu, Olli Kilpiö alttoviulu ja Mikko Ivars sello – Shostakovitsh,  Beethoven, liput Hauhon kirjakaupasta, puh. 03 675 1192

Impin päivä Su 11.6.2006 klo 13 
Impi Kauppila - Lehtori Hilja Mörsäri esittelee runoilijaa Impinpäivänä.

Luonnonkukan päivä 18.6.2006

Luonnonkukkien päivä on Pohjoismaiden suurin kasvitapahtuma. Sen tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen. Päivän tavoite onnistui Ylikartanon kulttuuripaikan retkellä; kaiken ikäisiä ihmisiä oli saapunut Retulansaareen pitkälti toistasataa, oppaat olivat hyviä asiantuntijoita, ja saari tarjosi monipuolisia luonnonympäristöjä sekä kasvimaailman harvinaisuuksia. Retkeläisiä houkuttelivat 18.6.2006 loistava sää, kukat ja kiinnostus Retulansaareen.

Retken johtaja oli professori Pertti Uotila, ja muina oppaina Heli Jutila, Matti Erkamo, Susanna Paasivaara ja Marja Uotila. Kokoontumispaikkana oli Ylikartanon pihamaa, josta reitti kiersi Riihenmäen ympäri Kiettarankallion juureen ja Peltoidun muinaisalueen kautta Idunkärjen luonnonsuojelualueelle. Seuraavassa on joitakin lajeja, jotka tohtori Heli Jutila löysi oman ryhmänsä kanssa.

Heli Jutilan mukaan saaren arvokkain biotooppi on Kiettarankallion vanha laidun. Myös molemmat Myllymäen puoliskot ovat kasvillisuudeltaan edustavia ketoja. Onneksi retken aikaan Kiattaralla oli hevosia ja Myllymäellä nautoja sekä lampaita hoitamassa perinnemaisemaa. Muuten kedot kasvaisivat varsin nopeasti umpeen. Osa rannoista kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan, ja lehdot ovat maakunnallisesti arvokkaita. Lehtojen suojelun piirissä on neljä Natura-aluetta, ja yksi perinnebiotoopeista kuuluu Naturaan. Saaren pitkä kasvukausi selittää osaltaan kasvillisuuden monipuolisuutta. Tammikin pystyy kasvamaan siemenestä.

Riihenmäen rinteet ovat selvästi ravinteikkaita, ne eivät juuri tarjoa harvinaisuuksia, vaan kasvillisuutta hallitsevat kovimmassa kilpailussa pärjäävät lajit. Tien vierellä kukkivat mm. nurmitädyke, peltohanhikki, rönsy- ja niittyleinikki, niitty- ja ahosuolaheinä, hiirenvirna ja keltamatara. Retulansaaresta löytyy myös kelta- ja paimenmataroiden risteymiä. Rinteen korkea kasvillisuus on mm. koiranputkea, vuohenputkea ja heiniä, kuten puntarpäätä ja koiranheinää. Timotei on valistuksen aikana Suomeen tuotua tulokas. Kosteammilla paikoilla kasvoi ojakellukkaa ja yrttinä käytettyä mesiangervoa. Talousrakennusten ympärillä on mm. terttuseljaa, piharatamoa ja pihasauniota.

Laidunten reunalta tapaa heinätähtimön ja mäkikauran, joka on oikea perinnebiotooppien laji. Samoin keltasara, lutukka, kumina, peltokanankaali ja kyläkarhiainen löytyivät helposti. Tumma- ja ukontulikukkaa on aikanaan käytetty tautien hoitoon, ja niiden murskattuja siemeniä on tiettävästi käytetty kalastuksessa; ne pystyvät tainnuttamaan kalat. Kevättaskuruohon kukinta oli jo ohi. Heli Jutila löysi Kiattaran laidunten reunalta vielä mm. pölkkyruohon, maksaruohoja, hyvää ketoa indikoivia mäkitervakkoja, huopakeltanon, käenkukan ja särmäkuisman. Otasukapää on harvinaisuus, jota löytyy Ahvenanmaalta ja Retulansaaresta.

Kiattarankallion juuressa kasvaa sanajalkaa, joka on yksi luontomme myrkyllisimmistä kasveista. Sen itiöpöly voi aiheuttaa pahoja oireita. Kivikkoalvejuuren lempinimi on miehenpyyhkijä. Komeimpia puita ovat vaahtera ja saarni, sekä tietenkin Vanajaveden laakson tyyppipuu kynäjalava. Nuokkuhelmikkä on kauneimpia ruohoja, ja se vaatii rehevän maan. Kukassaan olivat aho-orvokki, kyläkellukka, metsäkurjenpolvi, kalliokielo ja ahomansikka. Lehtonurmikan tunsi siitä, että sen lehden keskellä kulki "rautatie". Puna- ja valkoailakin lisäksi saaressa kasvaa niiden risteymiä. Peltorusojuuri on todellinen harvinaisuus, niitä Kiattarankalliolla kasvaa noin puolitoistasataa yksilöä. Lisäksi rinteillä on jänönapilaa, aho- ja keltamataraa, ahde- ja ketokaunokkeja, yleistymässä olevaa kelta-apilaa, tuoksusimaketta, uhanalaisia hakarasaroja, kevättaskuruohoa, mäkikauraa, jänönsaraa, nurmipiippoa, ketokäenminttua ja silmäruohoa.

Idun tervaleppäkorven lajeja ovat mm. metsäruusu, mesiangervo, vuohenputki, nokkonen, kurjenpolvet, mättäinä kasvava sorea hiirenporras (ns. naisenpyyhkijä), metsäalvejuuri, niittykellukka ja leinikit. Kosteikossa viihtyvät tuomi, myrkyllinen sudenmarja, lehtovirmajuuri, hento kolmiomainen metsäimarre, ranta-alpi, lehtohorsma, kyläkellukka ja vata. Ojanvarsilla kasvava isosorsimo on Amerikasta tuotu tulokaskasvi, pahin Suomessa lajiaan. Se on vallannut täysin Vanajaveden rannat. Rannassa näkyivät sahalehti ja osmankäämi, ojan pintaa täplittävät pikku- ja isolimaskat kertovat veden ravinteikkuudesta.

Idunkärjen luonnonsuojelualueen kiinnostavia lajeja ovat mm. pähkinäpensas, hyvin myrkyllinen mustakonnanmarja, tesmayrtti ja lehtopähkämö. Myrkyllinen lehtokuusama oli juuri kukassa. Osaa lehdosta voi pitää käenkaali-oravanmarja -tyyppisenä, osaa taas sinivuokko-oravanmarja -tyyppisenä. Sormisara on tyypillinen lehtojen sara, näin myös Idunkärjessä. Muita löytöjä olivat mm. keltavuokko, lehtoarho, lehto-orvokki, mustaorvokki ja hento vanamo. Metsämaitikka on puoliloinen, joka ottaa lisäravintoa muiden kasvien juurista. Kuivemmalla kankaalla kasvoi lillukkaa, korpeen laskeutuessa taas korpi-imarretta.

Suon ylityksen lajeja olivat luonnollisesti suomuurain, suopursu, tupasvilla, kihokki, karpalo, juolukka ja variksenmarja.

Kasviretken ohella vierailla oli tilaisuus tutustua Ylikartanon päärakennukseen ja Vaulon sisarusten kokoamaan kotimuseoon.

Kielo oli vuonna 2006 Luonnonkukkien päivän teemalaji. Kielo valittiin kansalliskukaksi radioäänestyksessä vuonna 1967 itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien osana. Luonnonkukkien päivänä 18.6. kuvattuja kasveja voi kuka tahansa lähettää julkaistavaksi Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle osoitteeseen www.ikkunasuomenluontoon.fi.

Yölaulajat-linturetki  9.6.2006 klo 23.00  
Professori Juhani Lokin opastaa yölaulajien maailmaan. Kokoontuminen Ylikartanon karjapihalla

Mummo muisti – juttu luisti 5.–7.6.2006
Hämeenlinnan lasten kuvataidekoulun muinaistaidepaja perheille

Matka runouteen 28.5.2006 klo 13   
Runoilija Anne Hänninen kertoo työstään ja esittelee tuotantoaan

Hilja Haahti 21.5.2006 klo 13  
Teologian tohtori Irja Aro-Heinilä kertoo Ylikartanossa aikanaan kesiään viettäneestä kirjailijasta

 

Tutkimus

26.-27.8.2006 klo 9-17 - Arkeologinen tutkimusleiri

Hämeen kesäyliopisto järjestää kaikille kiinnostuneille avoimen Arkeologinen tutkimusleirin Retulansaaren Myllymäessä

Kohderyhmä: Harrastajille suunnattu tutkimusleiri. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta. Järjestäjät: Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Hämeen Heimoliitto ry:n kanssa. Toteutus: Tutkimuksia johtaa FM, arkeologi Jouni Taivainen, mittauksista vastaa maanmittausteknikko. Työvoimana arkeologiasta kiinnostuneet harrastajat.

Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on takymetrin avulla kartoittaa Myllymäen röykkiöitä, kuppikiviä ja fossiilisia peltoviljelyjäännöksiä sekä ottaa röykkiöistä ja valleista makrofossiilinäytteitä erityisesti hiiltyneitä viljanjyviä silmällä pitäen. Kartoituksen ja näytteiden oton tarkoituksena on saada tutkimusaineistoa Retulansaaren rautakauden-keskiajan maanviljelyshistoriasta.

Majoitus: Hämeenlinnan hotellien lisäksi Lepaalla voi majoittautua edullisesti rauhallisessa ympäristössä, hosteltasoisissa rivitalohuoneistoissa; 2 hh 25 € /vrk/hlö, 1 hh 35 € /vrk/hlö . Majoitusvaraukset arkisin puh: 03 - 646 5220.
Ruokailu: Omat eväät!

Muut

JOUNI TAIVAINEN NIMETTY YLIKARTANON TOIMINNANJOHTAJAKSI

Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö sai Ylikartanon toiminnanjohtajan tehtävään 30 hakemusta. Valintalautakunta haastatteli viisi ehdokasta, ja teki ehdotuksen säätiön hallitukselle.

Säätiön hallitus on päättänyt nimetä Ylikartanon toiminnanjohtajan toimeen 1.11.2006 alkaen FM, arkeologi, metsätalousinsinööri Jouni Taivaisen. Taivainen valmistelee parhaillaan arkeologian alaan kuuluvaa väitöskirjaa Retulansaaren muinaisuudesta.