|
Elias Lönnrotin (1802-1884) vanhuudenkoti Lammintalo sijaitsee Sammatin Haarjärven kylässä vain neljä kilometriä Paikkarin torpalta. Talo on kiehtova yhdistelmä vanhaa savupirttiä ja 1800-luvun säätyläiskotia. Lammilla on nähtävillä Elias Lönnrotin aikaista ja hänelle kuulunutta esineistöä. Kierrosta elävöittää asiantunteva opastus. Talo sijaitsee edelleen erämaassa. Sekä talossa että sen ympäristössä voi helposti aistia Lönnrotin aikaisia tunnelmia! Taloon vie historiallinen, Lönnrotin rakennuttama tie, joka kapuaa 127 metriä korkealle Pekkarinmäelle. Tie itsessään on kokemus. Linja-auton maksimipituus tällä reitillä on 12,5 metriä. Taloa vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön. Avara sali ja tupa toimivat hyvin muutaman kymmenen hengen yleisötilaisuuksissa ja pienissä konserteissa. Nykyajan mukavuuksista Lammintalolta löytyy vain sähkö ja puhelin. Mukavuuksien puuttumisen korvaa moninkertaisesti paikan aito tunnelma. Tarjoilun järjestäminen onnistuu pitopalvelun avulla. Kahvit ryhmille voi tilata vaikka Paikkarin martoilta. Lammintalo on yhdessä J.L. Runebergin kotitalon kanssa Suomen ensimmäinen henkilöhistoriallisista syistä rakennussuojelulailla suojeltu rakennus, ja se on pihapiireineen nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lönnrot asui Lammintalolla vuosina 1876 -1884. Siellä valmistui muun muassa Lönnrotin kolmas suurtyö, suomalais-ruotsalainen sanakirja, vuonna 1880. Lönnrot hankki Lammintalon nimenomaan keskittyäkseen kirjoitustöihinsä ja talo sijaitsi jo tuolloin syrjäkylällä. Töiden tekoa edisti runsaslukuinen palvelusväki sekä erilaiset niksit ja keksinnöt. Lammintalo oli Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön ensimmäinen kohde. Sampo-yhdistys lahjoitti sen säätiölle vuonna 1987.
|
